tiistai 31. tammikuuta 2012

Kahvin juurilla, kolonialismin kulmilla

Kanabussit kulkee ja matka taittuu - tosin ei yhta helposti kuin Etela-Amerikan isommilla busseilla. Lahdimme Estelísta, Nicaraguasta, aamutuimaan tavoitteenamme paasta San Salvadoriin asti. Otimme ensin pikkubussin Somotoon, jossa odotimme reilun tunnin vaihtoa rajalle menevaan bussiin. Hondurasiin paastyamme otimme minibussin lahimpaan kaupunkiin, Cholutecaan, josta jatkoimme sitten El Salvadorin rajalle. Rajan jalkeen otimme pick up -autotaksin Santa Rosa de Liman kaupunkiin, jonne saavuimme siis kuuden eri menopelin avulla. Matkaahan ei ollut kuin 250 km, mutta suoria busseja ei talle valille saanut kuten Etela-Amerikassa olisi saanut. Tosin menopelit maksoivat keskimaarin dollarin kappale, etta kalliiksi matkaa ei voi vaittaa. Otimme seuraavana paivana suoran bussin El Salvadorin paakaupunkiin, San Salvadoriin, jonne saavuimme puolen paivan maissa.

- Ei ollut naita lautoja tai opastusta vaikea loytaa El Tuncon rannoilta.

- Surffaa tai kuole!

Katkaisimme matkustusrupeamaa parilla yolla paakaupungissa, ja olihan outo paikka. Tuntui kuin olisimme saapuneet keskikokoiseen jenkkikaupunkiin - oli nimittain sita mainostaulua ja kylttia enemman kuin laki sallii. Kolmen korttelin matkalla hostelliltamme isoon kauppakeskuskompleksiin naimme mm. kolme Burger King -ravintolaa, pari Pizza Huttia seka lukuisia muita amerikkalaisketjujen pikasyottoloita. Ei varmaan tarvitse alkaa luetella, mita kauppakeskuksen food cornerista loytyi? Mukavan kauppakeskuspyorinnan lisaksi San Salvadorista ei jaanyt sen kummempia mieleen. Oli tama erikoinen ilmestys keskustattoman ja kaoottisen Managuan jalkeen.

- Aurinko laskee natisti...

- ...ja paikalliset alkavat leikkia.

Olimme etukateen kuulleet El Salvadorista ja Playa El Tuncosta yhden asian: surffaus! Salvaattori on Vali-Amerikan surffausmekka, minka huomasimme hyvin nopeasti Tuncolle saavuttuamme. Yliruskeita, liuhulettisia, erehtymattomasti surffarin nakoisia sikspakmiehia ja bikinitsikseja tuli vastaan laudan kanssa tai ilman joka paikassa. Kaikkiko taalla surffaa? Itsellamme ei talla kertaa ollut sen suurempia surffaushimoja - veden alla on mukavampaa. :D Otimme pari paivaa varia pintaan ja rentouduimme rannalla ja uima-altaalla.

- Makeita maisemia.

- Espanjalaista tuontiarkkitehtuuria.

Kanabussisaatoihin puutuneena varasimme suoran turistikyydityksen Guatemalan Antiguaan, jonne saavuimme perjantai-iltana hieman vasyneena. Lahdimme kymmenen aikaan etsimaan purtavaa ja ottaamaan ensikontaksia tahan Guatemalan kehutuimpaan turistikohteeseen (joo on myos Tikal, Semuc Champey ja Lago de Atitlan). Olimme aivan ihmeissamme kaupungin vilskeesta. Bileet olivat taydessa vauhdissa joka puolella, ja toinen toistaan tunnelmallisimpia ravintoloita oli joka nurkalla. Tasta piristyneena paatimme samantein pidentaa Antiguan visiittia parilla paivalla.

 - Suloisia soittopoikia.

- Yokatsaus Parque Centralilta.

Antigua on muuten ensimmainen paikka Vali-Amerikassa, jossa on hieman vilakampaa. Tahan mennessa olemme hikoilleet joka paikassa unohtaen taysin Bolivian jaatavat yot. Tama jalleen kerran Unescon maailmanperintokohde sijaitsee nimittain 1530 m merenpinnan ylapuolella kolmen tulivuoren keskella. Vajaan neljan kilometrin korkeuteen nousevat volkaanot Agua, Fuego ja Acatenango antavat kaupungille kivasti lisailmetta - tosin myos jannityselementtia. Ihan putkeen Antigualla ei historiassa ole mennyt, silla sen profiilia on tasoittanut kerran tulivuoren purkaus ja kahdesti jareat maanjaristykset. Antiguan aloitti Guatemalan paakaupunkina 1527. Tuhoisan laavan jaljilta paakaupunki siirrettiin nykyisen Antiguan kohdalle, noin 8 km nykyisesta Antiguasta, jolloin tulivuoren tuhoamaa edeltajaa alettiin kutsua Ciudad Viejaksi (suom. vanha kaupunki). Antigua ehti toimia yli 200 vuotta koko nykyisen Keski-Amerikan ja Meksikon Chiapasin kattavan Guatemalan espanjalaisen siirtokunnan paakaupunkina. 1700-luvun kaksi suurta maanjaristysta tuhosivat kaupunkia perusteellisesti, jolloin hispaanot paattivat siirtaa paakaupungin nykyisen Ciudad de Guatemalan (Guatemala City) paikalle. Antigua Guatemala tarkoittaakin kirjaimellisesti vanhaa Guatemalaa.

 
 - Kasilla osataan tehda.

- Maanjaristyksessa osumaa ottanut Recolección-kirkko.

Nykyisin Antigua on eras Guatemalan suosituimmista turistikohteista, eika turhaan. Kaupungin monet restauroidut kirkot ja katedraalit, kivan kolonialistiset kadut, varikkaat rakennukset ja pirteat ihmiset ovat kovin kutsuvia. Lisataan tahan viela loistava tarjonta paikallisia ja kansainvalisia ravintoloita, tunnelmallisia baareja, kielikurssitarjontaa seka kaikenlaisia retkia ja aktiviteetteja kuten yo tulivuorella ja kahviplantaasiin tutustumista niin johan alkaa niin turisti kuin hardcorenpikin pennia venyttava reppureissari viihtya. Edellisista vaihtoehdoista sijoitumme muuten jonnekin valimaastoon, kun ei tuo vyolaukku tai samsonite maistu muttei myoskaan jatkuva rahanihkeily ja ummehtuneet bunkkeriluukut nappaa. Joka tapauksessa Antigua menee helposti Cartagenan ja Granadan joukkoon ciudad bonitana.

- Chichicastenangon vilkasta markettielamaa.

- Lattareissa tykataan vareista.

Varasimme sunnuntaille edestakaiset kyydit Chichicastenangon kuuluisalle sunnuntaimarketille, joka on Guatemalan ja ehka koko Vali-Amerikan isoin kasityomarkkina. Oli muuten tarjolla sita kangasta, koristetta, poksya, piippua, paitaa, kenkaa seka ennen kaikkea alyton maara erilaista helya ja hilua. Paivan teemanahan oli luonnollisesti tinkaus. Ensin kysytaan hintaa ja sitten arvotaan tuotteen kanssa, osoitetaan mahdollisesti jotain vikaa, ei tietenkaan olla varmoja ostopaatoksesta, tarjotaan jotain todella alakanttiin ja aletaan vaantamaan hinnasta. Jos ei ihan mieleiseen alennukseen paasta lopulta, yleensa "tempun tekee", kun kiittaa kohteliaasti ja ottaa askeleen tai pari kojulta pois. Kummasti kaupat tulee puolella alkuperaisesta hinnasta. Oikein kova tinkaaja (tai paikallinen) voisi hyvinkin saada valikoituja tuotteita 80 % alennuksella. Tarjonta oli todellakin laaja ja paiva oikein mukava. Kannatti istua kolmisen tuntia suuntaansa, silla Chichi oli nahtavyys sinansa - jo ilman tinkausostoja.

- Suomalaisen suosikkijuoman juurilla.

- Kaffepistokkaita.

Kahvista olemme aina valilla jotain kommentoineet, muttemme ole viela varsinaisesti paasseet asian ytimeen, kuten Pulkkinen sanoisi. Varasimme Antiguan viimeiselle paivalle kahviplantaasikierroksen lahitilalle. Minibussin piti aamulla tulla hakemaan meita yhdeksalta. Puoli kymmenen aikaan kavimme hostellilta soittelemassa, missahan kyyti viipyy. "Joo tuota...ei me oikein loydetty sita teidan hotellia. Missas se on?" Annettiin osoite, ja kaveri lupasi tulla kymmenen minuutin sisaan hakemaan. Puoli yhdentoista aikaan kun ei viela kuulunut, niin lahdimme kyselemaan retken varanneesta toimistosta. Korttelin nurkalta agencialle kaantyessamme kuski tuli pyytamaan anteeksi ja tyrkkasi meidat pakuun, joka lahti samantein liikenteeseen. Eeva hieman tulistui kuskille ensin, mutta olimme paaosin tyytyvaisia, etta paasimme plantaasille odottelun jalkeen. Perilla meidat tyrkattiin mukaan kierroksen bonusosiolle paikallisia musiikki-instrumentteja ja pukeutumistraditiota katsomaan. Taman jalkeen saimme oman oppaan varsinaiselle kahvikierrokselle. Privaattiopas johtui todennakoisimmin agencian mokasta, silla muutoin olisimme olleet isomman ryhman kanssa. Puolentoista tunnin odottelu ei paljon enaa haitannut, kun naimme kierroksemme jalkeen seuraavan ryhman: 50 jenkkia ja yksi arsyttavaa "Ladies and gentlemen, this is very important..."-englantia vaantavan oppaan. Ei tassa nyt muuta ongelmaa ole kuin, etta alkaa nuo jenkit ja niiden arsyttava lassytys tulla korvista ulos - varsinkin kun ne valloittaa joka paikan Vali-Amerikassa.

- Kahvimarjat vihrean pavun vaiheessa.

- Punaisesta marjasta prosessointien kautta jauheeksi.

Ja sitten kahviasiaan: Kahvi on peraisin alunperin Etiopiasta, jossa legendan mukaan Kaldi-niminen vuohipaimen keksi kahvin piristavan vaikutuksen vahingossa 800-luvulla. Kaldin vuohet nimittain mutustelivat villina kasvaneen kahvipuun papuja eivatka taman jalkeen pystyneet nukkumaan seuraavana yona. Etiopiasta kahvinjuonti levisi ensin Pohjois-Afrikkaan, Arabimaihin ja Intiaan, joista kahvipistokkaat ja mustan herkun litkiminen vietiin edelleen Eurooppaan, Kaakkois-Aasiaan ja Amerikan mantereelle. Kahvin nimi eri kielissa juontaa juurensa sen synnyinalueelle Kaffan kuningaskuntaan, Etiopiaan. Nykyisin suurimmat kahvintuottajamaat ovat jarjestyksessaan Brasilia, Vietnam ja Indonesia, seka laadukkainta kahvia tuottavat maat jarjestyksessaan Etiopia, Kenia ja Guatemala. Eras suurimmista kuluttajamaista on yllaripyllari Suomi. Epaluotettavan lahteen mukaan Suomessa kuluu vuosittain 50 miljoonaa kiloa kahvia, joka tarkoittaa 4-5 kuppia paivittain nassua kohti. Suomi on myos ainoa maa, jossa kahvitauko kuuluu jokaisen tyossakayvan ihmisen perusoikeuksiin.

- Guatemalan kahvintuottoalueet.

 - Taman verran kun kotiin saisi... :D

Kahvipensaat tuottavat ensimmaisen satonsa nelja vuotta siemenen istutuksesta. Pensasmainen kahvipuu tuottaa kypsia punaisia marjoja kukkimisen ja vihrea papu -vaiheen jalkeen. Koko kahvin valmistus oli meille hieman hamaran peitossa, mutta emme me kylla missaan vaiheessa punaista varia tahan yhdistaneet. Keratyista punaisista marjoista on viela pitka matka kahvikuppiin. Ensin poistetaan punaisen kuoren alla oleva hedelmaliha ja sen alla olevat kalvot, jolloin saadaan esille varsinainen siemen eli kahvipapu. Taman jalkeen pavut kuivataan. Em. prosessin voi tehda joko perinteisella kuiva- tai kehittyneemmalla markamenetelmalla. Vierailemallamme La Azotea -tilalla kahvipavut viljellaan orgaanisesti (hyonteistorjunnassa kaytossa mm. valkosipuli ja chili :D) ja kasitellaan markamenetelmalla. Jalkimmaisella menetelmalla hedelmaliha ja kalvot poistetaan markamyllylla, jonka jalkeen kahvipapuja fermentoidaan vesialtaissa. Muutaman paivan liotuksen aikana entsyymien aiheuttamat kaymisreaktiot antavat kahville hienon aromin. Taman jalkeen kahvipavut pestaan huolella ja kuivataan auringonpaisteessa. Kolmen paivan kuivaamisen jalkeen pavut pyoraytetaan kuivauskoneen lapi, noukitaan kasin heikommat yksilot viela joukosta (suurin osa jo koneellisesti suodatettu) ja paketoidaan loppusailytysta varten. Naita heikompilaatuisia papuja ei todellakaan heiteta hukkaan, vaan ne postitetaan Suomeen, jotta saisimme ihanat hetkemme Juhla Mokan ja Kulta Katriinan parissa. Saattaa niita muuallekin maailmaan menna, muttei suomalaisten perussuosikkeja suinkaan laadukkaimmista kahvipavuista ole tehty. Punaisista kahvimarjan kuorista ja hedelmalihasta valmistetaan vuorostaan myos hot shotin ainesosana tunnettua Kahlua-kahvilikooria.

- Paahtohommissa.

- Paahtoasteiden eroa - vasemmalla keskipaahtoa ja oikealla espressovahvuutta.

Paketoidut pavut lahetetaan vientitarkoituksessa eteenpain tai paahdetaan suoraan tilalla. Esimerkiksi Suomeen tulevat pavut matkaavat nelisen viikkoa varsinaiselta kahvitilalta suomalaiseen paahtimoon. Paahtaminen onkin sitten oma taidonlajinsa, joka antaa kahville viimeisen silauksen ja lopullisen maun. Suomalaiset pitavat yleensa kevyemmin paahdetusta, kun taas italialaiset ja ranskalaiset juovat omansa tummempana. Espressot ovat tumminta paahtoa, ja peruspoytakahvi on vaaleimmasta keskipaahtoon. Paasimme tarkastelemaan tatakin vaihetta ja rouskuttamaan hampaillamme (lahinna Panun) eri paahtoasteen papuja. Varsinainen herkku tuli kuitenkin maisteluosuudessa kierroksen lopussa. Nyt tulee sitten pommi: Eeva joi ensimmaisen kokonaisen kahvikuppinsa irvistelematta, oksentamatta ja ilman kylkiasherkkua (ei juustokakkua, ei mitaan suklaaleivosta)!! Kahvi oli kuulemma niin pehmeaa...ja Panulla tippui leuka lattiaan. Ei se ole ihme, etta guatemalalaista kahvia pidetaan maailman kolmanneksi parhaana.

- Kylla maistuu!

Huomenna on aika jattaa Antiguan annit ja suunnata Cobánin kautta Semuc Champeylle kalkkikivisiltaa ja luonnon uima-allaskompleksia tarkastamaan. Niin etta aikainen chicken bus olisi tiedossa. Nautinnollisia kahvihetkia kaikille!!


- ¡Adios, Antigua!

1 kommentti:

  1. Vai maistui kaffet :) Kahvipavun ruskeita olette itsekin! Täällä on hieman vaaleampi paahtoaste meneillään...

    VastaaPoista