perjantai 16. syyskuuta 2011

Hyvan tuulen kaupunki

- Keskustan aakeen laakee Avenue illalla.

On aurinkoinen paiva, istumme Plaza de Orregon aukiolla, nautimme pastasta punaviinin kera ja katselemme intohimoista argentiinalaista tangoa. Jos edelliseen yhteyteen ympattaisiin viela laadukas (haran)liha, latinalainen temperamentti & ylpeys, eurooppalainen arkkitehtuuri seka aakeen laakeet maisemat, alettaisiin olla asian ytimessa - nimittain Buenos Airesin ytimessa. Ensimmainen asia, jonka BA:sta (suom. hyvat tuulet/ilmat) huomaa, on alangon tasaisuus. Tama suorastaan hyppasi silmille Rion kukkuloiden jalkeen. BA:n ruutukaava on jarjestelmallinen ja suorat kadut jatkuvat monia kilometreja, esim. paakatu Avenue de Mayo on ainakin 10 km pitka. Saannollinen ruutukaava ja erittain tasainen maasto yhdessa antavat BA:lle omanlaisensa ilmeen. Liikenne on taalla brassien tavoin hektista, mutta suurimmat Avenuet ovat kahdeksankaistaisia molempiin suuntiin, joten luulisi liikenteen sujuvan. Vaikka paikalliset kavelevatkin punaisia pain, itse taytyy olla aika tarkkana naiden suharien kanssa tieta ylittaessa.

 - Tulista tangoa.

 
-Saippuakupla-Juan.


Buenos Aires (ja ehka Argentiina ylipaataan) on tunnettu (ainakin eika pelkastaan) viineistaan, lihoistaan ja tangostaan. Tangoa paasimmekin jo katsomaan San Telmon -tyolaiskaupungisosassa, ja on biffeja ja viinejakin maisteltu. Yhtena paivana paistoimme haran sisafileepihvit (4 biffee n. 4e) ja joimme todella hyvaa mendozalaista punaviinia (alle 2e) - ¡Perfecto! Syomiamme pihveja voisi helposti verrata kotimaisen hirven vasan sisafileepihviin (suomalaisista marketeista ei edes noin hyvaa saa, ehka kauppahalleista). Ilmeisesti taalta on jopa hankalaa saada heikkolaatuista lihaa. Eika muuten maksa paljoa. Viinitkin tulevat lahistolta seka ovat laadukkaita ja halpoja. Hieman enemman asiaa viineista on luvassa Mendozan viinitilaekskursion jalkeen.

- Murakka lihatiski.

- Nuestro grupo español con profesora Marcela Mendel.

Olimme myos hyvin iloisia paastessamme maahan, jossa ymmarramme ja voimme puhua kielta edes jonkin verran. Portugaliksi nimittain irtosi lahinna vain terve ja kiitos. Evastaaksemme itseamme tuleville koitoksille varasimme jo Suomesta kasin viikon intensiivikurssin espanjaa. Pohjana tahan toimintaan oli Eevalla ranska ja Panulla vuosi epsanjaa (suurin osa unohtunut jo). Academia Buenos Airesin kurssi osoittautui todella hyvaksi, ja olemme oppineet aika paljon. Tata tietysti auttaa jokapaivainen kielikylpy hostellilla paikallisten ja muiden reissailijoiden kanssa. Opettajamme, profesora Marcela Mendel, on todella energinen latinotati. Monesti jonkun sanan kaannosta kysyessamme han nayttelee sen ennemmin kuin kertoo englanninkielisen vastineen. Esimerkiksi irse-verbin (suom. suunnilleen:  juosta karkuun, lahtea) merkitysta udellessamme Marcela juoksi taysilla luokasta ulos. Talla tyylilla sanat jaavat varmasti paahan ja tunnilla on hauskaa. Elaytyminen ja tyyli opettaa on muutenkin aivan eri luokkaa kuin suomalaisilla opettajilla. Opetus on pienryhmamuotoista, ja meidan ryhmassa on lisaksemme saku ja sveitsilainen. Tunnilla puhuimme paljon, kavimme lapi tarkeimmat kieliopit seka varmaan tarkeimpana kertasimme/opettelimme sanastoa. Luonnollisestihan Argentiinan espanja eroaa espanjan yleis-/kirjakielesta jonkin verran. Sina-muoto tu onkin taalla vos (verbit taipuat myos hieman eri lailla), te-muoto vosotros korvataan ustedes-muodolla ja ll-aanne lausutaankin "sh" eika "jj" (esim. calle lausutaan "cashe" eika "cajje"). Noh, pikkujuttuja! :D Onneksi kaikissa tulevissa kohteissa ymmarretaan yleiskielista espanjaa ja toivonmukkaan puhutaan myos ymmarrettavaa espanjaa!

- Plaza de Mayo (keskustan paa-aukio).
- San Telmon katukuvaa.

- Palermon Rose Garden.

Buenos Aires on latinalaisen amerikan eurooppalaisin kaupunki. Taman huomaa ensimmaisena arkkitehtuurista etenkin keskusta-alueella. Konkistadorit ovat jattaneet kadenjalkensa arkkitehtuurin lisaksi myos kaupungin atmosfaariin. San Telmon kujat kukkaparvekkeineen tuovat mieleen Pariisin pikkukadut, ja idylliset plazat (aukiot) voisivat hyvin olla jossain Keski- tai Etela-Euroopan kaupungissa. Eurooppalaisuus sekoittuu kuitenkin kivasti latinomentaliteetin kanssa. Porteñot eli Buenos Airesin asukkaat ovat ylpeita ja itsetietoisia mutta erittain ystavallisia, kunhan heihin paasee tutustumaan. Tosin hostellin ja Academia Buenos Airesin lisaksi meilla ei ole muita paikallisia kontakteja. 

- Vappupiknik Ulliksella vai Porteñoiden normisunnuntai?

 
- Polkuveneily on niiiin IN.

Taalla ilmastolla on suuri vaikutus ihmisten kayttaytymiseen. Ilmeisesti porteñot eivat pida kylmasta. Lahdimme keskiviikkoiltana etsimaan argentiinalaista jalkapallotunnelmaa San Telmon baareista, kun Argentiina kohtasi Brasilian maajoukkuetasolla. Ihmettelimme, kun mistaan ei loytynyt baaria taynna innokkaita futisfaneja (niitahan kylla BA:ssa on). Hostellin pitaja kertoi, etteivat paikalliset liiku iltaisin kotoa ulos kylmaan, jossei ole pakko. Taalla on juuri talvi vaihtumassa kevaaksi ja paikallisen mittapuun mukaan taalla on siis kylma. Paivisin lampotila kohoaa 20-25 asteen tuntumaan, mutta iltaisin ja oisin on hieman viilempaa (n. 15 astetta). Untuvatakit ovat tuttu naky paikallisten paalla!

- Toinen suosittu harrastus kaikenikaisten keskuudessa - tietysti suojitta.

 - Populaa Palermossa.

La Recoleta -hautausmaa, jonne on haudattu kuuluisuuksia ja merkittavia henkiloita, on yksi BA:n suosituimpia turistikohteita. Eras tunnetuimmista tanne haudatuista henkiloista on María Eva Duarte de Perón alias Evita. Taman mahtipontisen hautausmaan lisaksi BA:ssa ei ole paljonkaan "pakollisia turistikohteita", joissa on valttamatonta kayda. Taalla riittaa, kun kavelee ympariinsa katuja, haistelee tunnelmaa ja palloilee Palermon puistoissa. Porteñoilla on muuten sunnuntaisin tapana menna joukolla Palermon isolle puistoalueelle piknikille, rullaluistelemaan, soutelemaan ja ajelemaan polkuveneilla, pyorailemaan ja zumbailemaan. Kadut suljetaan liikenteelta kuten Riossa, ja paikka tayttyy ihmisista. Osuimme sunnuntaina vahingossa paikalle ja mieleen tuli vakisinkin Helsingin Ullis Walpurinpaivana Suomessa. Sunnuntait pyhitetaan taalla muutoinkin aina perheelle ja ystaville esim. puistoissa ulkona tai yhdessa ruokaa laittaen. Voisikohan tallaisesta perinteesta ottaa oppia kotopuolessakin?

  - La Recoleta.

- Loytyy sita nayttavyytta.

 - Evitan hauta.

Punkkasimme BA:ssa San Telmon kaupunginosan kupeessa aurinkohostellissa (Hostel Sol), josta ei ainakaan menoa puuttunut. Rion hostelli oli aikalailla hiljainen, eika yleisissa tiloissa valttamatta ollut ketaan. Taalla sen sijaan on aina porukkaa hengailemassa ja viettamassa iltaa yhdessa musiikin soidessa lahes koko ajan. Hiljaista tulee tyypillisesti kahdentoista ja kolmen valilla - YOLLA. Onneksi Eeva oli varustautunut korvatulpilla. Muutoin olisi saattanut olla vasynytta opiskelijaa espanjan tunnilla. Hairitseehan tama hieman younia, mutta pidamme muuten tasta elavasta meiningista. Ihmiset ovat avoimia ja heidan kanssaan tulee juttuun hyvin - espanjaksi niin pitkaan kuin sanavarastoa riittaa. On tullut hopoteltya kolumbiaanojen, chilelaisten, brassien, eurooppalaisten ja paikallisten kanssa. Jostain syysta niin koululla kuin hostellillakin on todella paljon sakemanneja. Espanjaa on paassyt harjoittamaan aika kiitettavasti (lue: yliannostus) ja matkavinkkeja on saatu mukavasti.

- Hostel Sol.

Lauantaina lahdemme laivalla paivan visiitille Uruguayn Colonial del Sacramenton kaupunkiin, jota seuraa pauttiarallaa 15 tunnin yobussi Mendozaan. Argentiinaa on luvassa viela reilu viikko, jonka jalkeen Andit kutsuvat.

P.S. Buenos Airesin maisemia paasee fiilistelemaan Gotan Projectin argentiinalaista tangoa ja elektronista musiikkia yhdistavassa musiikkivideossa: Gotan Project - La Revancha Del Tango Elektrotango on taalla suosittua nuorten keskuudessa.

1 kommentti:

  1. Kuullostaa aikas mukavalle toi teidän oleilu siellä kaukomailla!! Kyllä tässä itselle tulee aikamoinen reissukuume :)

    VastaaPoista